Surffarin tenttipäivä

Ylitin eilen itseni tarinankerronnan saralla kevään toiseksi viimeisessä tentissä. (Vihoviimeinen on puolentoista viikon kuluttua, ja siinä ei satuilulla pitkälle pötkitä nimimerkillä tuotantotalous vie järjen.) Koska tarinaa ei ihan neljäksi tunniksi piisannut, kotimatkaan jäi mukavasti ylimääräistä aikaa. Harhailin Stokkan kosmetiikkaosastolla ja hipelöin värikkäitä luomivärejä ilman ostoaikeita, mutten ehtinyt lähteä livohkaan kun iloinen myyjä jo istutti tuolille peilin eteen.

Turkoosi luomiväri sai aikaan välittömän wohou-fiiliksen - kesä, tyrskyt ja aurinko! Tykkään vallan vietävästi. Päivän päätteeksi muu meikki valui jo ties missä, mutta luomet näyttivät erittäin mallikelpoisilta. Vielä kun laittaa toisen kerroksen ripsaria ja kunnon rajauksen jolla peittää valvomisesta punaiset silmät niin hyvä tulee.

MAC oli aivan uusi tuttavuus enkä tajua miksen ole sitä ennen keksinyt. Kaikki ympäristö-, eläin- ja allergiakysymykset ovat viimeisen päälle hoidossa ja hinta-laatusuhde suhteellisen täydellinen. Ammattilaisen mahtavat vinkit tumpelolle arkajalalle tulivat myös kaupan päälle. Turkoosin (Shimmermoss Veluxe Pearl) värin lisäksi ostin ruskean (Mulch Velvet) varjostukseen ja luomilleni erittäin olennaisen pohjustusvoiteen (Soft Ochre) joka pitää värit pois luomivaosta. Myyjä varoitti että saattaa koukuttaa, tunnen koukun jo nyt!

Hääjuhlien toukotyöt

Mitä enemmän selaa häälehtiä sitä suuremmat hikikarpalot puskevat otsalle. Teemat, väripaletti, tuhat erilaista ohjelmanumeroa ja askarreltavaa vuoden tarpeiksi. Huh. Ja vaikka miten yrittäisi fokusoitua vain olennaiseen eli 1) ihana juhlapaikka 2) loistava ruoka ja 3) ihmiset, järkkäämistä riittää loputtomiin. Toistaiseksi hallussa ovat kohdat 1 ja 2 (joskin juomat pitää vielä maistella ja hommata) ja kohta kolmekin on kiitettävällä mallilla (luulisin). Naimakauppoja juhlistetaan elokuisessa illassa meren rannalla italialaisten herkkujen äärellä - alkuperäisten haaveiden mukaisesti.

Toukokuun tehtävälistalla nököttää todennäköisesti enemmän kuin siltä siltä pystytään ruksimaan pois (ottaen huomioon että kuu on jo puolivälissä). Pappi on siitä pakollisimmasta päästä, hyvänä kakkosena kutsujen suunnittelu. Ensimmäisen yritän nakittaa miehen hoidettavaksi, jälkimmäinen on kokonaan minun hommiani. Ajatustyö vie 70% ja toteuttaminen 30%, joten käytännössä sekin homma on hanskassa. Yllättävää tai ei, teksti tulee mustalla valkoiselle pohjalle.

Toukokuulle on tungettu myös hääkakkukonsultaatio ja kuvaajan varaaminen. Kakku on semihelppo jos vain luottoleipurin kalenterissa on tilaa ja sama koskee kuvaajaa.

Puvun ompelu on uhkarohkeasti budjetoitu vasta heinäkuulle, mutta malli saisi vähitellen alkaa kristallisoitua suunnittelupöydälle. Toistaiseksi yhtään "omalta" tuntuvaa mekkoa ei lehtien sivuilta ole löytynyt inspiraation lähteeksi. Miehellä on helppoa: vintage-frakki odottaa valmiina kaapissa. Mitään kovin arkista rimpulaa ei siis parane ommella!

Kuvat Vogue UK May 2011

Ihanaa ihanaa!

Kiekkohullu kansa on saanut makeaa koko rahan edestä ja kaikki ylisanat Leijonista on jo käytetty. Jos koskaan harmittaisi ettei nykyinen elämä sisällä spontaania juhlintaa tai pubissa rallattelua, se olisi nyt. Virallinen kisakatsomo eli kotisohva pärjäsi kyllä yllättävän hyvin - fiilareissa hytkytään vieläkin.

Onneksi ei myöskään tarvitse miettiä miten täyttäisi kisojen jälkeisen tyhjiön. Hääjärjestelyt laahaavat perässä aikatauluistaan vaikka näpersin hienon "wedding planner" -nimisen Excel-häkkyrän hommaa siivittämään. Mutta siitä lisää mahdollisesti huomenna, tänään 6-1 kuormittaa vielä aivan liikaa ajatustoimintaa!

Liikenteessä tänään farkut ja popot TopShop :: paidanhelma Zara :: takki Cristelle & Co :: veska Asos :: huivi 2nd hand

Maitokahvista silkkiä

Sain pitkästä aikaa ompelimossa aikaiseksi silkkaa hasardia testatessani uudenlaista tukikangasta tekeillä olevaan kevättakkiin. Pehmoinen pellava muuttui kuin tärkätyksi, joten purkuhommia on tiedossa sillä saralla. Koska ompelun ideana on vaatteen kursiminen kasaan eikä suinkaan käänteinen toimenpide, tungin takinraadon ongelmapinoon ja väsäsin turhaantumisen estämiseksi yksinkertaisen silkkitopin. Prototyyppi onnistui niin loistavasti, että samalla idealla on työn alla valkoinen silkkimekko.

Malliin inspiroi Celinen kevätmallisto, ohueen nahkanyöriin vyönä Acne. Himmeästi hohtava muotitalon (Armani tai joku) silkki on niin kaunis materiaali, että se pääsee parhaiten oikeuksiinsa äärimmäisen simppelissä leikkauksessa. Jippona ovat sivusaumat - kahteen kertaan taitetut saumat on ommeltu oikealle puolelle ja alhaalle on jätetty kymmenen sentin halkiot. Kaavoja ei tarvitse lainkaan kun ompelee suoraan päällensä. Yhdistetään kesällä valkoisiin purjelahkeisiin tai minisortseihin sekä isoihin aurinkolaseihin!

Toiveesta tukanlaittoa

Ooh, Blogger toimii jälleen. Tässä vihdoin tarinaa hiuksista: näin syntyy tavallinen tukka eli arkikampaus. Ja arkimeikkikin siinä sivussa. Hiuslaatuni on keskivahva, silkkinen, kihartuva ja sitä on paljon. Ja se on värjätty useilla vaalean sävyillä tuhkanvaaleasta tummanvaaleaan, violettiakin seasta löytyy. En ole ehtinyt aikoihin kampaajalle, joten malli on mitä on.

Katastrofi on takuuvarma jollei käytössä ole kelvollista shampoota! Hoitoainekaan ei pelasta, jos kuontalon on mennyt pesemään hotellin body&hair -saippualla. Kun kampaajasta ja värjäyksestä on aikaa, hiuksen vaalea väri pysyy kirkkaana ja karvan pinta sileänä Tigin Dumb Blondella. Hoitoaineeksi valkkaan tuuheuttavaa Tigin Superstaria, jota tungen hiuksen tyveen. Jos päivän tukkakunto on huono, latvat saavat lisäksi jotain hoitavampaa (Dumb Blondea, Bonacuren hoitonaamio, L'Orealin Absolut Repair jne). Tukka pyyhkeeseen, nassuun kosteusvoide ja kaffeelle.

Kahvin jälkeen (monta kuppia ja hesari) pää on kuivunut sopivaksi muotoilutuotteille. Yksi tekee kaiken -tuotteeni on Tigin Superstar-suihke, jota en käytä säästeliäästi. Paksu pehko kaipaa volyymia tosin vain tyveen, jakaus jakaukselta. Tahma saa jäädä sekunniksi kuivumaan, siinä välissä ehtii sutia Joe Blascon kasvoihin.

Seuraavaksi tukka möyhennetään perusteellisesti haroen molemmilla käsillä ja kymmenellä sormella juurakkoa. Moshaaminen sallittua ja jopa suositeltavaa aina välillä. Kun olkapäät puutuvat, on aika siirtyä loppumeikin väsäämiseen: hätäiset Diorin ripsari, Lancomen kajal, Guerlainin Terracotta ja jos osuu meikkipussista käteen Joe Blascon huultenrajauskynä + huulirasva.

Se on siinä. Sopii mihin tahansa niin kauan kuin viihtyy surffilookissa.

Välillä resuinen olemus ja moppitukka alkaa ärsyttää, joten jos ylimääräinen kymmenen minuuttia siunaantuu, lykkään ghd:n lämpenemään. Hius ei tunnista käyttääkö ghd:n omia suojasuihkeita vai Wellan tuotteita - pääasia että jotain lämpösuojaa vaikka laite hellävarainen onkin. Pikainen hiuksien silotus tapahtuu vetelemällä kevyesti tyvestä latvaan viiden sentin kaistaleita. Luonnonkihara antautuu välittömästi ja pysyy poissa seuraavaan pesuun asti.

Kevyt lakkakerros kaikkialle (myös juureen 5-piikkisen avulla) varmistaa sen ettei tukka hivuttaudu silmille kuten se luonnollisesti halajaisi. Tigin Hard Head ei ole paras vaihtoehto tähän kampaukseen, mutta ajaa asiansa kunhan ei vahingossa suhauta liikaa.

Eikä sitten muuta kuin jännäämään Suomen viisuvoittoa ja kiekkokultaa!

Kadonnut Bermudan kolmioon

Tuhannen päällekkäistä elämää suurempaa projektia blokkaa älyttömän tehokkaasti minkään sortin koherenssin yhden aiheen käsittelyyn tähtäävältä toiminnalta. (Päivän uusi kuuma peruna on nimeltään salaojien kaivuu, urgh.) (Niin ja oikeasti katselen vain lätkää kaiket illat mutten vain kehtaa tunnustaa.) Muutenkin olen sitä mieltä että ihan normiolosuhteissakin 24 tuntia per vuorokausi on hippasen liian vähän. Univelkojen takaisinmaksu kolkuttelee jo ovella, aloitin urakan tänään huomaamattani päikkäreillä rantatamineissa takapihalla (kotiäitiyden ehdottomia luontoisetuja kesäaikaan!)

UFFiin sain viikonloppuna siivottua kuusi isoa muovikassillista kamaa, mutta päivän asu ei pussiin päätynyt. Pariisista kolme vuotta sitten ostettu sortsihaalari on edelleen ajankohtainen ja asiallisen rento lomailuun Bermudan kolmiossa (Plantagen - Bauhaus - K-Rauta) ja kehtaa siinä ruokakaupassakin vierailla. Tennareitten kera haalarivaate istuu mukavasti myös hiekkalaatikon reunalla, joten tulin juuri siihen tulokseen, että vaate on niin loistava, että tarvitsen samanlaisen mustana. Vähän lyhkäsemmillä lahkeilla!

Haarniska Promod :: nahkaveska Asos :: koru Thaimaasta

Mutsi on kiva

Miten vastaisin kysymykseen "miten äitiys on muuttanut minua"? Vastaisin että kokonaan. Äitiys on parasta mitä on koskaan tapahtunut. Onneksi jokainen päivä on nykyään äitienpäivä. Tosin joka päivä ei saa kielen mennessään vievää suklaata ja kuningatar-juustokakkua, mutta se lienee pelkästään positiivinen juttu.

Italialaisia herkkuja, grilli kuumana takapihalla (tonnikalapihvien välissä hiiltyi myös yksi naurava nakki...), parikymmentä astetta lämmintä ja muruset ympärillä eli ruokaa ja rakkaita, mitä enempää toivoisi. Melkein pääsee unohtamaan että huomenna on veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä - tiukka paikka ihmisheimolle nimeltä viime hetken tiristäjät!

Puusepän vaimo on muuten saanut maalatuksi toiseksi viimeisen setin keittiön kaapinovia, ja meinaa tiristää sen viimeisenkin välittömästi. Tai ainakin sitten kun MM-kiekko loppuu!